No juu, lomillahan tässä edelleen ollaan. Tämän viikon sunnuntaina vasta takaisin viimeisiksi jääville viiden päivän palveluksille Kajaanin Hoikankankaan varuskuntaan.
Mielialat tällä hetkellä ovat aikalailla kahdenlaiset: tavallaan on haikeaa jättää taakseen lopulta ihan kokemuksellinen palveluspaikka ja ympäristö, kun sitten taas toisaalta ei millään malttaisi odottaa perjantaita 2.1.2009 kun pääsee lopullisesti eroon koko paskasta ja pääsee huutamaan mm. "TJ0!! OHI ON!! MÄ LÄHREN HIMAAN!!" - kaltaisia lausahduksia.
Kyllähän tämä vuosi on ollut täynnä vaikka minkälaista settiä. Kylmä, märkä ja muutenkin seesteän apea Kainuun (ja sen lähialueiden) luonto on tullut enemmän kuin tarpeeksi tutuksi lähietäisyydeltäänkin niin kesällä kuin talvellakin, ja tämän lisäksi vitutusta on ilmentynyt enemmän kuin tarpeeksi. Kipinävuorot, apupässin vuorot, päivystykset, telttojenkasaamiset ja purkamiset, loputtomat tetsaukset, Torstain hernekeitot, Tekat yms. armeijan ihanat asiat alkavat piakkoin olemaan vähintäänkin taakse jäänyttä elämää.
Kyllähän sitten taas toisaalta armeijassa on tullut tavattua paljon uusia ihmisiäkin. Tuntuu edelleen siltä että yksi syy miksi tätä paskaa on jaksanut pidemmälle ovat olleet juuri palvelustoverit, joiden kanssa se Aukkikin meni raastavudestaan huolimatta ihan hyvin. Huumorillahan siitäkin selvittiin, kieltämättä.
Tietenkin tämä on ollut kokemuksena sellainen ettei negatiivisistakaan asioista ole voinut välttyä. Pahinta ovat ehkä olleet nimenomaan ne "aamut" joista on jaksettu lähes aina ja joka paikassa muistuttaa. Nyt kuitenkin asiat ovat toisin, sillä minäkin tulen kotiutumaan ajallani. Ja voinpahan minäkin sanoa suorittaneeni armeijan "pitemmän kaavan kautta" ja raskaassa aselajissa. Ei pitäisi enää kenelläkään olla mitään sanottavaa "miehisyyskelpoisuudestani" tämän jälkeen.
Jatketaan kuitenkin joulua ja lomaa. Ensi vuonna sitten tämän Blogin pitäjä siirtyy takaisin pääbloginsa yhteyteen, ja aloitellaan uudelleen pelkoa ja inhoa armeijanjälkeisen elämän merkeissä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti