perjantai 24. lokakuuta 2008

Tää on niin tätä

Sama vanha jatkuu. Päivät muistuttavat toisiaan ja sää huononee jatkuvasti. Tavallaan aika ikävää seurailla Kainuulaisen syys-sään muuntautumista hiljalleen talvea kohti.. Ja kotiutumista.

Tuli vihdoinkin hankittua Colby Buzzellin teos My War - Killing Time In Iraq. Teoshan kertoo muistaakseni 2004-2005 Irakissa palvelleesta Amerikkalaisesta jepestä joka piti blogia kokemuksistaan palveluksensa aikana. Kieltämättä hyvää shittiähän tuo teos sisältää, ja kieltämättä antaa aika hyvän katsauksen myös tuon ajan tapahtumista.

Syy miksi olen jo pitkään etsinyt kyseistä teosta on se että luin miehen blogia toisinaan noina vuosina. Jäin odottamaan kirjaakin, ja kieltämättä odotuksen arvoinenhan tämä teos on so far ollut. Vaikka varusmiespalvelus ja yhdysvaltain armeijan sotaretki Irakissa eroavatkin melkolailla toisistaan, on ainakin ko. teoksen mukaan minulla ja kirjan sotilailla jotakin yhteistä; joskus on vain pakko tappaa aikaa hinnalla millä hyvänsä. Ja keinotkin näyttävät olevan melkolailla samat; nimittäin itsekin kuuntelen enimmäkseen musiikkia, luen mitä moninaisempia teoksia, kuntoilen, pelailen, katson elokuvia ja juttelen ihmisten kanssa. Surrealistista tapahtumista on myös hyödyllistä kirjoittaa.

Hmm.. Olen pitkään miettinyt erästä ulkonäöllistä seikkaa. Olen nimittäin pitänyt ihan palveluksen alusta asti lyhyttä hiusmallia, vaan ennen pitkää ihminen tarvitsee luontonsa johdosta muutosta ja tällöin loogisesti kasvattaa pitemmät hiukset. Itse en ole tohtinut tätä tehdä, sillä mikäli hiukset ulottuvat korvien ylitse niin asiasta saattaa nousta "jonkinasteinen probleema" josta saa sitten kuulla kouluttajien taholta vaikka minkämoista paskaa. "Not worth the trouble", niin kuin sitä sanotaan.

Tykistössä ollaan selvästi liberaalimpia näiden hiustyylien kanssa. Siellä mm. matala irokeesi ja suhteellisen mieto "takatukkakin" ovat sallittujen frisyyrien rajoilla kulkevia malleja. Meillä taasen kaljut ja suhteellisen lyhyet hiukset ovat "suositeltuja" ja käytettyjäkin malleja. Muistan kun useampi alikersantti kasvatti huolitellun irokeesin jossa vain pään päällä kasvoi hiukan pitempi raita ja muuten hiukset olivat koko raidan ympäriltä lyhyet. Saimme muistaakseni pitää kyseistä settiä muutaman tunnin, jonka jälkeen se sitten kiellettiin ja kaikki lähtivät ajamaan niitä pois kouluttajan käskystä. Tämä malli on kyllä edelleen sallittu tykistössä, joka kieltämättä ottaa vähän itseäni pannuun.

Ei kommentteja: